Hääkarkkien askartelua

Eilen vietin koko päivän koulusta päästyäni tätini Sannan kanssa. Tädin häät lähestyvät - viikon päästä tähän aikaan vihkiminen on jo suoritettu! Anyway, hääkarkit oli vielä tekemättä, joten suunnattiin iltapäivällä Ideaparkin Sinelliin ostamaan askartelutarvikkeita. Ilta vierähtikin sitten mukavasti karkkirasioita väsäillessä. Mukavaa puuhaa, mutta varoitettakoon sen verran, että selkä huutaa vieläkin hallelujaa viiden tunnin työskentelyn jälkeen!

Hyödynnettiin karkkiaskeissa samaa värimaailmaa kuin aikaisemmin hääkutsuja tehdessä: kullan- ja ruskeansävyisiä akryylitimantteja sekä norsunluunväristä paperia. Rasiat on norsunluunvärisellä paperilla päällystettyjä tyhjiä tulitikkurasioita - enää puuttuu sydänmarmeladit sisältä! Morsian sanoi olleensa erittäin tyytyväinen lopputulokseen:

Olin ostanut meille molemmille sushi-annokset, jotka nautiskeltiin illalla askartelun lomassa. Oli ihan huippukivaa viettää laatuaikaa oman tädin kanssa!

Ihan mahtavaa, että Sanna menee naimisiin! Oon ollut elämäni aikana tasan yksissä häissä, joten odotan ensi lauantaita innolla. Onko teillä kenelläkään häitä tiedossa lähiaikoina?

Mahtavaa viikonloppua kaikille!

PS. Ette arvaakaan miten ihanaa on nyt kun syksyn kirjoitukset on vihdoinkin ohi. Koulutöitä tosin riittää uusien kurssien myötä, mutta enää ei ainakaan tarvitse stressata minkäänlaisia H-hetkiä pitkään aikaan! Psykologian alustavia pistemääriä tosin odottelen sydän pamppaillen...

Minähän opin koko ajan

Oletteko valmiita viikon vitsiin? Varmaan jokainen on jo erittäin tietoinen siitä, kuinka lahjaton olen matemaattisesti. Ihan varmasti mainitsin syksyn alussa, kuinka tilastomatematiikan läksyt ovat jääneet kerta toisensa jälkeen tekemättä, kun ei niistä oikeen mitään tahdo tulla. No. Viime torstaina lueskelin parin tunnin ajan tilastomatematiikan teoriaa ja odottelin paniikissa seuraavan aamun koetta. Eilen iltapäivällä oli kokeenpalautus. Kurssi oli mennyt kertakaikkisen huonosti, mutta opettajan tekemän tilaston mukaan minä olin kuuden parhaan joukossa! Sain kokeesta kahdeksikon. Minä, joka en osaa. Minä, joka en tehnyt koko kurssin eteen yhtään mitään!

Tänään hain maantiedon kokeeni. Sain seiskan. Tämänkin kurssin panos oli viimeisenä iltana luetut kirjan otsikot ja tiivistelmät, silti pääsin kirkkaasti läpi.

Sen sijaan surullinen uutinen on se, että alisuoritin englanninkirjoitukseni totaalisesti. Vielä en ole saanut alustavia pistemääriä (ilmestyvät luultavasti maanantain/tiistain aikana), mutta sen verran mitä olen netistä oikeita vastauksia katsellut, tajuan, että jos läpi päästään niin se on sitten se huonoin arvosana. Sääli, todellisuudessa tasoni on ollut jotakin B:n ja C:n väliltä.

Iltapäivällä kävin Juulian luona. Tarkoituksena oli kerrata psykologian ensimmäistä kurssikirjaa, mutta Juulian pikkuveli oli jotenkin onnistunut hukkaamaan sen, joten opiskelu jäi aika vähäiseksi. Kotiin palattuani katselin vanhoja psykologian yo-kysymyksiä, ja vaikka mua jännittääkin tulevat kokeet aivan mahdottoman paljon, uskon kuitenkin aiempien vuosien kysymysten perusteella saavani sentään jotakin aikaiseksi.

Viime päivien opetus lienee se, että panikoinnista ei ole sitten mitään apua. Rentous kantaa loppujen lopuksi paljon pidemmälle kuin kamala pingottaminen. En stressannut matematiikkaa tai maantietoa, ja katsokaa miten hyvin pärjäsin. Englanti taas - minä kyllä yritin, mutta se kamala panikointi ja ahdistus vei valtavasti energiaa oikean keskittymisen ja oppimisen tieltä. Vaikka siis kertailenkin edelleen psykologiaa, koetan parhaani mukaan myös rentoutua ja saada muuta ajateltavaa. Kunhan tekee parhaansa, se riittää.

Muistakaa levätä!

Vapaapäivä

Tänään oon viettänyt vapaapäivää melko rauhallisissa merkeissä. Aamupäivällä käytiin äidin kanssa pikaisesti kaupungissa pääasiassa etsimässä tädilleni häälahjaa, mutta kierreltiin siinä samalla pari vaate- ja kenkäkauppaakin. Mun pitäisi ostaa uudet syys- ja talvikengät - olin sen suhteen laskenut Aleksi 13 Shopbailujen varaan, mutta eipä sieltä mitään löytynyt... Kohta olisi varmaan kuitenkin aika vaihtaa ballerinat vähän lämpimämpiin klopoihin?

Tulin kaupungista jo yhden aikaan takasin kotiin, enkä tosiaan oo sen jälkeen tehnyt mitään sen kummallisempaa kun syönyt äidin tekemää ihanaa mannapuuroa mansikkahillon kanssa, katsellut jakson Gilmoren tyttöjä ja kerrannut kognitiivista psykologiaa ensi keskiviikkoa varten, ja ilta jatkuukin yhtä mielenkiintoisissa merkeissä. Mun mielestäni kehitys-, sosiaali- ja persoonallisuuspsykologia on todella mielenkiintoista luettavaa, mutta kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia on jotain sellasta mitä en vaan jaksa.

Viihdyin tämänpäiväisessä asussani todella hyvin - inspiroiduin pukeutumaan 40-luvun tyyliin kapeaan linjaan. Oon ennen ollut aika arka käyttämään kynähameita, mutta nykyisin tunnen oloni niissä ihanan naiselliseksi. Lisää naisellisuutta hain vielä korostamalla vyötäröä ohuella vyöllä. Kokonaisuus ei nyt erityisen hyvin tässä kuvassa ilmene, mutta mitäs tämän perusteella pidätte?

Tässä yksi asia mitä rakastan syksyssä: värit. Eilen iltapäivällä kotiin kävellessäni tajusin todella  syksyn olevan täällä. Toki sen on aistinut jo lämpötilanmuutoksista,  mutta nyt vasta huomasin kuinka lehdet ovat vaihtaneet väriä, pihlajat ja muut puut täynnä marjoja. Aika menee mahdottoman nopeasti eteenpäin.

Don't worry!

Tää päivä on mennyt ihan älyttömän nopeasti! Oon aamusta asti panikoinut huomisia kirjoituksia, uhmannut yleistä sääntöä, jonka mukaan viimeisenä päivänä ei saisi lukea mm. kertaamalla kielioppia, sitten taas panikoinut lisää... Iltapäivällä käveltiin Johanneksen kanssa lähikauppaan hakemaan mulle huomiseksi pullo coca-cola zeroa.Yleensä en juo limskoja, mutta kirjoituksiin tykkään ton yhden pullon ottaa mukaan. Kahvista tulee niin kamalanmakuista jos sen laittaa termospulloon ja jostain se kofeiini on revittävä!

neulepaita: H&M, hame: H&M, kaulakoru: Kalevala/Torin vasara, kengät: Pertti Palmroth

Aurinko lämmitti siinä kolmen jälkeen niin ihanasti, että uskaltauduin lähtemään ulos ilman takkia paksun neulepaidan kanssa. Ei tullut kylmä!

Ei mulla muuta tänään. Huomenna tosi koitos edessä, joten pitää nyt vaan koettaa rentoutua ja jättää tää panikointi taakse. Kyllä tästä selvitään - jos menee huonosti, niin aina on uusintamahdollisuus!

Rentoa sunnuntai-iltaa!

jee perjantai!

Aamu alkoi mukavasti kahdeksan maissa matikan kokeella. Oon tehnyt kurssin aikana vain kerran tai kaksi läksyt, mutta musta tuntuu, että pääsin siitä huolimatta kokeesta läpi! En uskalla kuitenkaan enempää hehkutella ettei pettymys ole kamalan suuri jollei niin käykään. Sen verran multa löytyy itsesuojeluvaistoa.

Päivällä käväisin moikkaamassa isovanhempiani, ja puoliltapäivin lähdettiin Johanneksen kanssa kaupunkiin shoppailemaan. Itse palasin kotiin tyhjin käsin, mutta Johannes osti uudet chinot, neuletakin, neulepaidan ja Converset - hyviä ja tarpeellisia löytöjä syksyyn. Liikutuin syvästi, kun tajusin, kuinka iso Johannes jo on: ensimmäistä kertaa löytyi sopivankokoinen paita miestenosastolta!

Mulla on tässä juuri H&M:n nettikauppa auki, haaveilen lämpimistä neuleista ja uusista housuista. Ajattelin illalla hemmotella itseäni jätskiannoksella (mulla on uusi suosikkimaku: Aino vanilja-kinuski-makadamiakrokantti), jonka oon sitten aivan varmasti ansainnut tän kaiken lukemisen jälkeen (mistä tulikin mieleen, että olisi varmaan syytä avata taas englanninkirja?). Huomenna on pakko mennä ostamaan uudet lyijykynät maanantaille, kun fiksuna tyttönä unohdin ne tämänpäiväiseltä reissulta hankkia. Kun vielä muistaisi ostaa HB-lyijykyniä, että sujuu optisen lomakkeen täyttäminen oikeaoppisesti.

Mahtavaa viikonloppua kaikille!

Valitusvirteni

Tajusin tänään, miten kamalan pitkä aika viime postauksesta on - en ole yksinkertaisesti ehtinyt kirjoitella kuulumisia. Yo-kirjoitukset on tosiaan käynnissä ja työtä riittää muutenkin koulun ja musiikkiopiston kanssa.

Eilen tein varmaankin elämäni huonoimman englannin kuuntelun (kyllä, se kannattaa ajoittaa siihen h-hetkeen...). Ei mulla tavoitekaan ollut B:tä kummempaan suoritukseen kuunteluiden osalta, mutta suoraan sanottuna mua pelottaa pääsinkö nyt edes läpi. Yritän lohduttautua ajatuksella, että mulla on aina uusintamahdollisuus! Aika monet muutkin ovat valittaneet kuuntelun vaikeudesta sekä YTL:n kivasta pikku jäynästä esittää avokysymykset vain yhden ainoan kerran! Tuloksia odotellessa täytyy siis vain koettaa panostaa ensi maanantain kirjalliseen osaan.

Englannin lisäksi psykologian opiskelu jatkuu vielä kahden viikon ajan ja normali koeviikko puskee päälle. Torstaina maantiedonkoe ja perjantaina matikka. En käsitä miten saan opiskeltua kaikkia. Mulla on myös keväällä edessä pianon D-tutkinto, mikä tietää myös melkoista harjoittelua!

Mulla ei nyt valitettavasti ole tämän mielenkiintoisempaa kerrottavaa tällä hetkellä: elämä on yhtä opiskelua ja alkaa kieltämättä maistua lievästi suorittamiselta. Reilun kahden viikon kuluttua alkaa kuitenkin vapaus, joten enköhän sen ajatuksen voimalla selviä tästä luku-urakasta. Tsemppiä kaikille muillekin syksyn kirjoittajille!

Design-torilla

Tänään pidin puolet päivästä vapaata lukemisesta ja lähdin Elisan kanssa kaupunkiin kiertelemään Design-toria. Pakko myöntää, että mua ahdisti aluksi pahasti opiskelun lykkääminen (kirjoitukset alkaa viikon päästä kuuntelulla!), mutta oli kyllä niin hauska päivä, etten kadu ollenkaan tätä päätöstä!

Design-torilla oli tarjolla kaikenlaista ihanaa, mutta erityisesti mieleeni jäivät Kooky Gems Pop Art Jewerly -korut. Ihastelin pitkän aikaa erityisesti suloisia korvakoruja, mutta totesin tarvitsevani enemmän uusia syysvaatteita kuin koruja - voitte siis arvata, että käytännöllisyys voitti taas. Korut oli kuitenkin ihan mielettömän söpöjä, eli käykää ihmeessä tutustumassa Kooky Gemsin verkkokauppaan!

Design-torin jälkeen kierreltiin vielä Keskustorin peräkonttikirppistä, mutta vähän huonolla tuloksella - kumpikaan ei löytänyt mitään ja päädyttiin vähän syömään Sokoksen kahvilaan ja ihastelemaan Hämeenkadun kerrassaan huikeaa maisemaa.

Oli aivan mahtava päivä! Päivän ainoana ostoksena löysin Hilkalle syntymäpäivälahjan - rakas pikkusiskoni täyttää huomenna seitsemän!